Tänä iltana televisiossa pyörii elokuva, joka onnistuu jälleen kerran todistamaan, että vanhat keinot ovat parhaita, kun halutaan todella säikäyttää katsoja. Vuonna 2013 ensi-iltansa saanut Kirottu (The Conjuring) ei ainoastaan aloittanut yhtä menestyksekkäimmistä kauhusarjoista, vaan se myös osoitti, että jopa kliseisimmistä aineksista voi rakentaa mestariteoksen. Minusta on aina kiehtovaa nähdä, miten ohjaaja James Wan onnistuu vangitsemaan yleisön täysin tutun kaavan avulla.
Perronin perheen painajainen
Elokuva sukeltaa syvälle 1970-luvun tunnelmaan, ja perustuu väitettyihin tositapahtumiin. Perronin perhe, isä, äiti ja heidän viisi tytärtään, muuttaa maalaiskartanoon etsimään uutta alkua. Heidän unelmansa idyllisestä kodista muuttuu kuitenkin nopeasti painajaiseksi, kun talo alkaa paljastaa synkkiä salaisuuksiaan. Oudot ilmiöt ja ahdistava läsnäolo tekevät elämästä sietämätöntä. Mitä tässä piilee? Henkilökohtaisesti ajattelen, että juuri tämä "tositarinan" pohja antaa elokuvalle lisäpainoa ja saa katsojan miettimään, voisiko jotain vastaavaa todella tapahtua. Se vetoaa meidän syvimpiin pelkoihimme tuntemattomasta ja kodin turvallisuuden murtumisesta.
Kummitustalojen lumo
Kuten sanottu, Kirottu ei keksi pyörää uudelleen. Kummitustalot, pimeät kellarit ja riivaukset ovat kauhuelokuvan peruskauraa. Mikä tässä elokuvassa sitten erottuu? Minusta se on Wanin kyky rakentaa jännitystä hitaasti ja hallitusti. Hän ei turvaudu pelkästään säikyttelyyn, vaan luo ahdistavaa tunnelmaa, joka hiipii ihon alle. 1970-luvun aikakauden kuvaus on myös toteutettu uskomattoman hienosti, mikä syventää entisestään elokuvan uskottavuutta ja imua. On helppo unohtaa, että kyseessä on fiktiivinen tarina, kun ympäristö ja yksityiskohdat ovat niin kohdallaan.
Warrenin pariskunta – pelin muuttajat
Kun Perronin perheen ahdinko käy sietämättömäksi, he kääntyvät demonologian asiantuntijoiden, Ed ja Lorraine Warrenin puoleen. Vera Farmiga ja Patrick Wilson tekevät rooleissaan erinomaista työtä, ja heidän kemiansa on käsin kosketeltavissa. Minusta tämä pariskunta on elokuvan todellinen selkäranka. Heidän ammattimainen, mutta samalla inhimillinen lähestymistapansa paranormaaleihin ilmiöihin tekee heistä uskottavia ja samaistuttavia hahmoja. Heidän ansiostaan elokuva ei ole pelkkää kauhua, vaan siinä on myös syvyyttä ja inhimillistä draamaa. Lily Taylorin ja Ron Livingstonin roolisuoritukset Perronin vanhempina ovat myös unohtumattomia ja tukevat vahvasti elokuvan emotionaalista ydintä.
Miksi Kirottu onnistuu?
Elokuvan suurin vahvuus on sen kyky pelottaa aidosti. Se ei ole pelkästään säikyttelyä, vaan syvälle juurtunutta kauhua, joka syntyy epävarmuudesta ja uhasta. Jos ajattelee asiaa laajemmin, Kirottu onnistuu yhdistämään vanhat kauhuelementit moderniin kerrontaan tavalla, joka vetoaa laajaan yleisöön. Se onnistuu herättämään tunteita, jotka ovat universaaleja: pelon menettää läheisensä, pelon tuntemattomasta ja pelon omasta kodista, joka muuttuu uhkaavaksi. Tämä on se, mikä tekee elokuvasta kestävän ja miksi se on synnyttänyt niin menestyksekkään sarjan. Mitä ihmiset usein unohtavat, on se, että tehokas kauhu ei aina vaadi verenvuodatusta tai yliluonnollisia hirviöitä, vaan riittää, kun luodaan oikeanlainen ilmapiiri ja annetaan mielikuvituksen tehdä loput.
Katseluaika
Jos kaipaat kunnon säikähdystä, Kirottu esitetään televisiossa kahdesti: keskiviikkona 15.4.2026 kello 21.00 Kutosella ja uudelleen lauantaina 18.4.2026 kello 00.00 samaisella kanavalla. Lisäksi elokuva löytyy Netflixistä. Tämä on tilaisuus kokea yksi modernin kauhun kulmakivistä uudelleen tai ensimmäistä kertaa. Suosittelen lämpimästi, jos uskallat!
